Kodinhoitajan työ kriisissä – ratkaisuja tiedetään, löytyykö tahtoa?

Julkaistu kategoriaan Työelämä

Tieto kodinhoitajien työn raskaudesta ei pitäisi olla uutinen. Työntekijöiden sairauspäivien määrä – yli 30 päivää vuodessa – nostetaan vuosi toisensa jälkeen otsikoihin, viimeksi Helsingin Sanomissa 20.5.2017. Missä muussa ammatissa työntekijöiden sairastamisen annettaisiin jatkua puuttumatta työolosuhteisiin? Ei missään. Sairauspäivien määrä ei kerro työntekijöiden rakenteellisesta heikkoudesta tai epäonnistuneista rekrytoinneista. Eikä ongelma poistu ajan kuluessa. Yli kolmekymmentä sairauspäivää…

Lue lisää

Henkilökohtaiset avustajat ansaitsevat oman koulutuksen

Julkaistu kategoriaan Työelämä

Henkilökohtainen apu on tärkeä vammaispalvelulain mukainen palvelu, joka mahdollistaa usealle vammaiselle tai vammautuneelle henkilölle arjen sujuvuuden. Henkilökohtaiset avustajat toimivat käsinä ja jalkoina, silminä ja korvina. Suomessa työskentelee noin 25 000 henkilökohtaista avustajaa eli se ei ole mikään pieni ammattiryhmä. Alalle ei kuitenkaan ole yhteisesti hyväksyttyä koulutusta, vaikka tarve sille on suuri! Useat eri oppilaitokset ovatkin…

Lue lisää
omaa mielenterveyttä voi vahvistaa

Omaa mielenterveyttä voi vahvistaa

Julkaistu kategoriaan Työelämä

Mielenterveys on kummallinen sana. Mielenterveys. Mielen terveys. Mielenterveysosaaminen. Näillä sanoilla on meille eri merkitys. Valitettavan usein mielenterveys-sana käsitetään mielenterveysongelmaksi, jolloin ei päästä keskustelemaan, miten mielenterveyttä voitaisiin edistää. Keskustelu jumittuu. Omaa ja läheisten mielenterveyttä on todellakin mahdollisuus vahvistaa! Vuosittain 10. lokakuuta vietetään kansainvälistä Maailman mielenterveyspäivää. Kun muutama vuosi sitten osallistuin Helsingin rautatieasemalla järjestettyyn teeman mukaiseen tilaisuuteen,…

Lue lisää
henkilökohtaiset avustajat

Henkilökohtaisen avun järjestelmä tarvitsee kokonaisuudistuksen

Julkaistu kategorioihin Työelämä, Yhteiskuntapolitiikka

Henkilökohtainen apu on tärkeä vammaispalvelulain mukainen palvelu, joka mahdollistaa usealle vammaiselle henkilölle arjen sujuvuuden. Avustaja toimii käsinä ja jalkoina, silminä ja korvina. Nykyinen henkilökohtaisen avun järjestelmä on sekava ja sitä on mahdotonta selittää lyhyesti, mutta yritän. Ymmärtääkseen yhtälön täysin, tulisi olla yhtä aikaa sekä työmarkkinajuristi että sosiaalityöntekijä. Onnistuisiko sinulta työnantajana toimiminen? Vammaiselta sitä ei välttämättä…

Lue lisää

Kenellä jatkossa vastuu ammatillisen koulutuksen laadusta?

Julkaistu kategorioihin Työelämä, Yhteiskuntapolitiikka

Ammatillista koulutusta ollaan uudistamassa siten, että nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan. Jatkossa tutkinto tai sen osa voidaan suorittaa vain yhdellä tavalla: osaaminen osoitetaan käytännön työtehtävissä suoritettavilla näytöillä pääsääntöisesti työpaikoilla. Ammatillisen koulutuksen laadun varmistus on entistä tärkeämpää jatkossa. Tätä laadunvarmistustyötä on tähän asti suoritettu tutkintotoimikunnissa. JHLn näkemyksen mukaan olisi tärkeätä, että tutkintotoimikunnat jatkaisivat tulevaisuudessakin…

Lue lisää

Valtiotyönantaja nirhaisee työhyvinvoinnista

Julkaistu kategoriaan Yhteiskuntapolitiikka

Valtiotyönantaja on perinteisesti voinut ylpeillä edelläkävijyydestä työhyvinvoinnin tukemisessa. Nyt vaikuttaa siltä, että resurssipaineiden seurauksena valtio on päätynyt säästämään sieltä mistä ei pitäisi – työkyvyn tukemisesta. Pitkään valtion virastot ovat kiitettävästi, joskin vaihtelevin keinoin tukeneet henkilöstönsä työkyvyn ylläpitämistä. On ollut työpaikalla järjestettävää taukoliikuntaa, liikuntaseteleitä, työporukoille järjestettyjä ja tuettuja liikuntavuoroja. Paikoin myös työaikaa on voinut käyttää jossain…

Lue lisää

Läsnäolosta hyvinvointia työelämään

Julkaistu kategorioihin Työelämä, Vierailijakirjoittajat

”Hyvää tekevä läsnäolo saa asiat tapahtumaan itsestään ilman yritystä, punnerrusta, kaikki vaan virtaa ja pulppuaa ulos ja ihmisten välillä kuin luonnonvoima.  Voi olla hiljaa, voi puhua tai tehdä, mutta mitään ei tarvitse valmistella, ei suojautua, tilanne kantaa itse itseään.  Asiat menee niin kuin ne menee, ne ei voi mennä ’pieleen”,  (Nainen, 46, projektipäällikkö) Olen tekemässä…

Lue lisää

Kilpailukykysopimuksen sukupuolivaikutuksista, feminismistä ja samapalkkaisuudesta

Julkaistu kategorioihin Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntasopimus

Viime viikolla keskusjärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen. Pitkän prosessin jälkeen ammattiyhdistysliike päätyi yllättävän tiukoilla äänestyksillä hyväksymään työehtoja heikentävän diilin. Sopimus oli erityisen ongelmallinen julkiselle sektorille, jossa työajan pidennykset uhkaavat suoraan työllisyyttä ja, johon kohdistui 30 % lomarahaleikkaukset. Kun työajan pidennyksen rahallinen arvo huomioidaan, tarkoittaa kilpailukykysopimus perhepäivähoitajan osalta noin 98 euron, kiinteistönhoitajan osalta 112 euron, kokin osalta 116 euron tai lähihoitajan…

Lue lisää

Kiky syntyi – Suomi nousuun?

Julkaistu kategorioihin Hallitusohjelma, Yhteiskuntapolitiikka, Yhteiskuntasopimus

Monipolvinen ja palkansaajanäkökulmasta tuskallinen prosessi kilpailukykysopimuksen (”kiky”) aikaansaamiseksi saavutti päätepisteensä perjantaina 10. kesäkuuta, kun Metalliliiton valtuustokin hyväksyi sen mukaiset ratkaisut. Sopimus kattaa nyt riittävällä laajuudella Suomen työmarkkinat. Kuten moneen kertaan on todettu, palkansaajat tekivät ennenäkemättömän suuren vastaantulon myöntymällä työehtojen heikentämiseen. Erityisen suuren uhrauksen tekivät lomarahan leikkauksen muodossa julkisen sektorin palkansaajat. Raskasta ratkaisussa on työehtojen heikentämisen…

Lue lisää

Miksi raha ei kelpaa työnantajalle?

Julkaistu kategoriaan Yhteiskuntapolitiikka

Kolmen ässän hallituksen ohjelmasta ei hakemallakaan löydä kirjauksia siitä, kuinka työelämää ja työhyvinvointia parantavia toimenpiteitä toteutettaisiin tämän hallituskauden aikana. Pakkolakipaketissa vaaditaan toimenpiteitä, jotka valitettavasti johtavat työpakoilla erityisesti sairastavuuden lisääntymiseen, työhyvinvoinnin heikkenemiseen ja erityisen kalliisiin työkyvyttömyyseläkkeiden kasvuun. Edellisen hallituksen aikana työministeriö lanseerasi Suomeen eurooppalaisen, työelämää parantavan Työelämä 2020 –kehittämisohjelman. Ohjelman rohkea tavoite oli, että Suomi on Euroopan…

Lue lisää