Päivähoito-oikeuden rajaus, lapsiryhmien koon kasvu ja maksullinen kerhotoiminta – hallituksen eväät lapsiperheiden hyvinvoinnille?

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisella saadaan aikaa varsin vaatimattomia ja lyhytaikaisia säästöjä. Siitä huolimatta SSS-kolmikko on valmis romuttamaan varhaiskasvatuslain periaatteet ennen kuin laki edes ehti astua voimaan.

Varhaiskasvatuksella on merkitystä lapsen vertaissuhteiden ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Se on myös parasta ennaltaehkäisevää toimintaa lastensuojelun näkökulmasta.

Sipilän hallituksen tavoitteena on ohjelmansa mukaisesti kehittää varhaiskasvatusta tukemaan lapsen hyvinvointia. Kannatettava tavoite, mutta keinovalikoima ontuu. Hyvinvoinnin tukemiseksi hallitus rajaa lapsen subjektiivista päivähoito-oikeutta, kasvattaa lapsiryhmien kokoa ja tarjoaa esiopetuksessa oleville vaihtoehtoisesti maksullista kerhotoimintaa varhaiskasvatuksen sijaan. Sepä sitten siitä perheiden mahdollisuudesta valita arkea ja lapsen kehitystä tukeva hoitomuoto, kun valinnan tekee perheiden puolesta hallitus.

Suuret lapsiryhmät ovat vakava stressitekijä pienelle ihmiselle. Monet ehtivät jo hurrata pienelle askeleelle, jonka myötä lapsiryhmien kokoihin olisi tullut selkeä katto. Nyt yli 3-vuotiaiden ryhmäkokoa halutaan kasvattaa: 24 pikkulasta samassa ryhmässä, osa-aikaisia tätäkin enemmän. Eikä ammattilaisten määrä lisäänny, vaikka hoidettavia tuleekin lisää. Jo nyt väliaikainen poikkeaminen lasten ja henkilöstön suhdeluvuista on arkipäivää – liikaa lapsia liian pienellä henkilöstömäärällä.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toiminnan suunnittelua eri tasoilla ja myös lapsikohtaisesti. Jotta varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet saavutetaan ja kyetään huomioimaan lapsen yksilöllisyys, ryhmä ei saa olla liian suuri.

Vierailin muutama vuosi sitten nykyisen pääministerimme kotikunnassa Kempeleessä. Päiväkodin lapsiryhmän koko oli 37 lasta, kyseessä oli sisarusryhmä. Lasten ja aikuisten suhdeluku oli kyllä kohdillaan, mutta tilat eivät venyneet arjen tarpeisiin. Esimerkiksi ruokailu oli vuoroissa, vessaan pääsyä jonotettiin ja sisäilma oli huonoa.

Kaikki mahdolliset tilat on jo monessa päiväkodissa laskettu mukaan lapsiryhmien toiminnalla, kuraeteisestä lähtien. Päiväkodin seinät eivät jousta, vaikka lapsia tulee lisää. Varhaiskasvatusympäristön olisi lain mukaan oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen on suunniteltu etenevän kaksivaiheisesti. Toisessa vaiheessa rajauksen kohteen ovat työttömän vanhemman lapsi. Kun toisaalta tiukennetaan työn vastaanottovelvoitetta, varmistetaanko, että työttömän lapsi saa nopeasti tarvitsemansa hoitopaikan? Lapsella on oltava oikeus vertaissuhteisiin, kavereihin.

Esikoululaisen päivässä saattaa uudistuksen myötä olla tarjolla esiopetusta ja kerhotoimintaa. Kerhotoiminnasta varhaiskasvatuslaissa ei ole säännelty mitään eli tarjolla voi olla mitä tahansa.

Varhaiskasvatuslain ensimmäisen vaiheen uudistus saatiin valmiiksi edellisen eduskunnan loppumetreillä. Eduskunnan sivistysvaliokunnassa Keskustan ja Perussuomalaisten edustajat jättivät valiokunnan mietintöön vastalauseensa. Maaliskuussa edustajat olivat vakaasti sitä mieltä, että varhaiskasvatukseen panostaminen kannattaa, koska se tukee lapsen kasvua tasaten myös sosiaalisia eroja ja ehkäisten myöhempää syrjäytymistä. Ja lisäksi vastalauseessa vaadittiin, että perheillä on oltava tulevaisuudessakin mahdollisuus valita arkea ja lapsen kehitystä tukeva hoitomuoto. Samaan johtopäätökseen päätyivät myös varhaiskasvatuslakia ahkerasti arvostelleet kokoomuslaiset edustajat. Heidän mielestään ”laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa, parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle lapselle.”

Insinöörin johtoajatus hallitusohjelmassa on mennä: ”uudistaminen” edellä, vaikka se kipeää tekee. Korjaus voi vain tulla kalliiksi, eikä sitä laskua pelkillä euroilla voi maksaa.

***

P.S. Keskiviikkona 10.6. klo 18 järjestetään valtakunnallinen mielenilmaus, jonka kautta vastustetaan varhaiskasvatukseen kohdistuvia leikkauksia. Vain kaksi kättä -mielenilmauksia järjestetään mm. Jyväskylässsä, Hämeenlinnassa, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Lähdetään joukolla liikenteeseen, tarkemmat kokoontumispaikat ja lisätietoa löydät Facebookista: www.facebook.com/vainkaksikatta.

Avainsanoilla: ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *